Kävin
lukemassa opiskelijakollegani A.K.:n monipuolisen pohdinnan arvioinnista.
Nostan hänen tekstistään kolme kohtaa:
"Mielestäni on
inhimillistä arvostaa esimerkiksi opiskelijan ahkeruutta ja sitoutumista
opiskeluun, vaikka ne eivät näkyisikään varsinaisesti ammatillisessa
osaamisessa. Osaamisen arvioinnissa tällainen arvostus tulee jättää arvioinnin
ulkopuolella, mutta onneksi on muitakin tapoja tuoda arvostus opiskelijaa
kohtaan esiin, vaikka päivittäisissä kohtaamisissa."
Tuoreena
opettajana saattaisin hyvinkin tulkita arviointia niin, että voin arvioida myös
opiskelijan ahkeruutta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan osaamista tulee arvioida
suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin.
A.K. on tuonut
tekstiinsä iloksi ja hyödyksi meille blogin lukijoille nk. arvioinnin
viralliset kriteerit. Niiden lisäksi hän on avannut kriteereitä omin sanoin
tiivistetysti näin:
"T1 – opiskelija
tarvitsee ajoittaista ohjausta työtehtävässään
H2 – opiskelija selviää
työtehtävästä täysin itsenäisesti
K3 – opiskelija käyttää
työtehtävässä osaamistaan luovasti, mukautuu luontevasti työympäristön
vaatimuksiin sovittaen työskentelyynsä muitakin, kuin ennalta annettuja
työtehtäviä"
Vielä
viimeisenä nostan kohdan, jossa A.K. tiivistää hyvin sen, mikä on arvioinnissa
tärkeää:
"Tavoitteena
arvioinnissa on kuitenkin ennalta määriteltyjen kriteerien mukainen,
läpinäkyvä, tasavertainen sekä todelliseen osaamiseen perustuva arviointi,
jonka jokainen opettaja, opiskelija ja/tai ulkopuolinen näytönarvioija pyrkii
tekemään parhaan taitonsa mukaan."
Lähde: http://amokaokk.blogspot.fi/2016/11/24-osaamisen-arviointi.html
***
Opiskelijakollegani M.H. johdattelee arvioinnin ja etiikan väliseen suhteeseen
***
Opiskelijakollegani M.H. johdattelee arvioinnin ja etiikan väliseen suhteeseen
huomauttamalla, että professioammattiin, jollainen opettajan ammatti
on, kuuluu ammattietiikka, ammatilliset periaatteet ja arvot. Etiikka on
erotettava juridiikasta. Toki opettajan ammattia säätelee lainsäädäntö, mutta
sen lisäksi eettiset arvovalinnat kuuluvat opettajan työhön.
Kuten M.H. toteaa: "Eettisyys arvioinnissa tähtää
läpinäkyvyyteen, todenperäisyyteen, tasa-arvoon ja reiluuteen." Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että oppilaan tulee saada jatkuvaa palautetta omasta
osaamistasostaan. Jatkuva arviointi ei ole vain palautetta menneestä
oppimisesta, vaan se on myös tukena tulevalle oppimiselle.
Arvioinnin eettisyyttä ovat myös oikein valitut arviointimenetelmät. "Motivoiva arviointi sisältää myös itsearviointia, jolloin
opiskelija miettii itse millaisia päätöksiä hänen pitää tehdä ja miten opiskella
päästäkseen haluttuun lopputulokseen."
Opettajan ammatilliseen eettisyyteen kuuluu myös vallan ja vastuun
ymmärtäminen. Arvioijan valta-asema suhteessa arvioitavaan tekee arvioinnista
haasteellista. Vastuu taas tarkoittaa sitä, että opettajan on oltava pätevä
arvioimaan.
Kuten toteat, AK:n pohdinta oli monipuolista ja siinä yhdistyivät hyvin normitetun ohjeistuksen ja opettajien käytännön ratkaisujen problematiikka. Esitys avasi myös uudistuvan osaamisperustaisen arvioinnin suhdetta vanhaan kokeisiin perustuvaan arviointiin.
VastaaPoistaMeillä on lähijaksoilla valitettavan vähän aikaa syventyä moniin tärkeisiin teemoihin, joten oli hienoa, että MH toi meille opettajan työn eettistä näkökulmaa.