Olen avannut hieman 12.3. päivätyssä blogi-kirjoituksessa, millainen oman pienryhmäni toteuttama YTO-opetussessio oli. Tässä reflektoin hieman sitä, miten työskentelimme ja arvioin toimintaamme.
Päädyimme aiheeseen positiivinen pedagogiikka jollain lähiopetuskerralla syksyllä. Istuimme pöydän ääressä ja joku heitti aiheen ilmaan, olisiko ollut A.K. Suurin osa, tai kaikki, enpä nyt aivan tarkkaan muista, innostui aiheesta. Itse mietin, että aihe on mielenkiintoinen, koska se on nyt sanana pinnalla, mutta en tunne sisältöä. Halusin siis tutustua sisältöön ja mahdollisesti kumota ennakkokäsitykseni aiheesta. Aihehan helposti kuulostaa keep smiling -tyyppiseltä, mutta sitä ei ei tosiaan ole.
Jaoimme 6 hengen ryhmämme pareihin ja kullekin parille annettiin vastuualue. Minä sekä M.K. saimme teoriaosuuden. Meidän tehtävämme oli siis kertoa, miten positiivinen pedagogiikka on saanut alkunsa ja mikä sen teoreettinen viitekehys on. Osa pareista oli ilmeisesti tavannut kasvotusten, mutta minä ja parini työstimme osuuttamme puhelimitse sekä sähköpostitse. Minusta aivan toimiva tapa. Toinen aloittaa kirjoittamaan ja toinen kommentoi ja muokkaa. Itselleni tämä on hyvä tapa, pystyn toimimaan parhaiten, kun saan pohtia aihetta omassa rauhassani ensin ennen kuin ryhdyn parini tai työryhmän kanssa toimeen.
Periaatteessa siis yllä kuvaamani toimintatapa täyttää tarpeen. Nyt taisi kuitenkin tulla jossain kohtaa informaatiossa katkos, sillä parini käytti melko ison ajan omaan osuuteensa, niin että pystyin vain raapaisemaan omaani. Keskityimme siis hyvin paljon sen pohtimiseen, mitkä ovat kunkin vahvuudet ja miten ne vaikuttavat elämässä ja työelämässä. Emme tainneet päästä ihan opetukseen astikaan. Lisäksi jäi käsittelemättä, miten osallisuutta ja toimijuutta voi opettajan työssä tukea. Positiivinen pedagogiikka kun koostuu näistä kahdesta isosta osa-alueesta: 1)vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen, 2) osallisuuden ja toimijuuden tukeminen.
M & A:n video oli hienosti toteutettu. Minusta näki, että tämä pari oli tehnyt työtä asian eteen ja nimen omaan yhteistyötä. Videossa käytiin uudelleen läpi sitä, mitä tarkoittaa luonteen vahvuuksien tunnistaminen ja vahvuusperustainen opetus. Videon jälkeen teetetty ryhmätyö pisti osallistujat pohtimaan, miten mikäkin luonteenvahvuus on mahdollista tunnistaa. Teetetty ryhmätyö perustui tieteellisesti kehitettyyn via-testiin, jolla voi omat vahvuutensa testata. Via-testin voi opettaja esimerkiksi tehdä ensin itse ja teettää sen jälkeen oppilaillaan. Lisäksi kannattaa hankkia Huomaa Hyvä -kirja ja materiaalia. Huomaa Hyvä on tosin suunnattu enemmänkin alakoulujen opetukseen. Uskoisin että sieltäkin voi ammentaa soveltaen toiseella asteella tapahtuvaan opetustyöhön.
Kaikkiaan olen varsin tyytyväinen toteutukseemme. Oma ymmärrys aiheesta lisääntyi ja uskoakseni saattelimme kuulijat positiivisen pedagogiikan lähteille niin, että kukin kiinnostunut voi itse tutkia aihetta lisää.
Saimme palautetta, että tunnista jäi hajainen kuva. Tämä oli tosin vain yksi palaute, mutta varmasti totta ainakin yhden kuulijan kohdalta. Tähän vaikutti varmasti se, että emme käyneet tarkasti koko tunnin kulkua yhdessä koko 6 hengen tiimillä läpi. Kävimme sen vain otsikkotasolla läpi ja vastuu oli pareilla omien osuuksien osalta.
Kyselevän metodin käytössä onnistuimme mielestäni melko hyvin. Onnistuimme tuottamaan tietoa yhdessä, mikä on kyselevän metodin tarkoitus. Sen tarkoitus ei ole saada oppijat vastaamaan kuten opettaja toivoo heidän vastaavan.
Itse aihe, positiivinen pedagogiikka jaksaa kiinnostaa minua edelleen ja haluan perehtyä siihen lisää. Täällä tallenne, jossa pohdiskelen aihetta:
https://drive.google.com/open?id=0B50-b13Q8-lQZ0JtOXZULUxmOWM
Hei,
VastaaPoistasinun kritiikkisi teidän harjoituksenne johdanto-osuuden epätasapainosta on paikallaan. Muilta osin mm. aiheeltaan ja videon tuottamisen osalta se on saanut kiitosta toisten opiskelijoiden osaamiskansioissa. Avasitte tärkeän näkökulman ja toitte osallistujille pohdittavaa, joten kokonaisuutena onnistunut sessio.